The sweetest dream would never do
I'd still miss you, baby"
Taas on se aika kun pitäs valita rajojen ja normaalin elämän/rajattoman ja menevän elämän väliltä.Ottaa aika paljon voimia sellanen.Kun haluis tehä toisin,muttakun ei vain ole oikein vaihtoehtoja.Virtolan jälkeinen elämä on lähtenyt käyntiin todella ankeasti ja turhauttavasti.Eilen päätin,että aloitan alusta paremmalla tavalla,mutta silti jatkan säätämistä ja jännitystä elämässä.En osaa olla ilman että ei tapahtuisi mitään,koska menevä ihminen kun on.Kävin tossa eilen Julian,Sampan ja Teemun kanssa tiksissä ja siellä tuli uitua vaatteet päällä kylmässä vedessä,jälkikäteen tyhmyys tuotti sen tuloksen että olen viellä kipeämpi kuin sillon:Dmikäs tässä kotona vaan löhöillä.Nyt vaan hyviä asioita elämään ja jättämään niitä huonoja asioita joista ei saa kuin pahan mielen ja paskaa niskaan.
<3:llä pihlasi<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti